keskiviikko 1. helmikuuta 2012

Onnin (Fedina's All Right) ensimmäinen vuosi

Fedina's All Right – meidän Onni.

Onni tuli taloon huhtikuussa. Mummolasta tullessa Onni käytiin hakemassa ja pihalla tutustuttiin. Tyttäremme, kaksi-vuotias neitien neiti, roikkui sylissä ja yritti karkuun jokaista näkemäänsä karvapalloa. Kuitenkin Onnin nukkuessa pää tyttären polvella automatkalla, suli tyttären sydän. Automatkat Onnilta sujuvat hyvin ja paljon ajetaankin pitkääkin matkaa. Ensimmäiset viikot vietettiin kuherruskuukatta, mitä nyt Onni vähän yöllä elämöi. Vahtia piti alusta saakka, naapurit haukkua ja kolinoita tarkkailla. Ulos Onni oppi pyytämään nopeasti ja vahinkoja sattui vain vähän.

Tyttären lelut saivat kyllä kyytiä, samoin koko perheen sukat ja kengät. Mitään suurempaa Onni ei kuitenkaan koskaan tuhonnut Onnin älykkyys tuli heti ilmi, sillä poika oli heti nopea oppimaan. Istumiset, sivulle ja luokse tulot ja paikallaan olot alkoivat sujua. Tokoa Onni aloitti elokuussa ja sitä syksy harrastettiin. Nyt keväällä on tarkoitus jatkaa. Onnilla on hyvä vahtivietti, Onni kotia ja lasta suojaa ja vieraat haukkuu. Haukkumisen lopettaakin osaa jo käskystä, vaikka aluksi taisteltiin Hiljaa! -käskyn noudattamisesta. Perheen isän ollessa töissä Onni tietää että meitä pitää paremmin vahtia ja on sitten virittynyt paljon herkemmäksi. Tyttären ja Onnimannisen suhde on kehittynyt päivä päivältä mukavammaksi. Heidän välillään vallitsee molemmin puolinen kunnioitus ja ystävyys. Onni ymmärtää että lapsi on lapsi, ja lapsi ymmärtää että koira on koira. Tytär on tullut rohkeammaksi myös muissa uusissa tilanteissa, ja ikävöi Onnia silloin kun ei olla kotona tai Onni on hoidossa. Onni huolehtii tytöstä ja rientää tämän itkiessä heti paikalle selvittämään mikä on hätänä.

Onni on nuori uros, mutta kiltti toisia koiria kohtaan. Onni ei koe tarvetta pullistella, vaan ennemminkin haluaa tulla toimeen ja on kiinnostunut muista elollisista olennoista – koirista, kissoista, lapsista ja aikuisista. Onni ei turhia arkaile, vaan haluaa kaikkien luokse. Toisinaan riehaantuu vastaantulijoista niin, että meille on tulla konflikti. Onni on muutenkin vilkas, alkuun olisi jahdannut kaikki autot, polkupyöräilijät, rullalautailijat ja juoksijat sauvakävelijöistä puhumattakaan. Nyt nuori herra pysyy paremmin nahoissaan, vain koirat ja lapset saavat aikaan intokohtauksen. Onni vieläkin innostuessaan hyppii vasten ja saattaa kiskoa hihasta – se on sellaista lapsen leikkiä. Pitää muistaa että Onni on yhä vielä pentu ♥

Näyttelykokemusta meillä on nyt sekä Tampereen pentunäyttelystä syyskuulta, että Messarista joulukuulta. Pentunäyttelyn Onni pisti ihan leikiksi vaikka hyvin silti pärjäsi. Messarissa käytös oli hämmentynyttä, mutta paljon maltillisempaa. Myös koiran näyttäjä oli kokeneempi kuin allekirjoittanut. Jännityksellä odottelemme tulevaa näyttelyissä käymistä.

Onni rakastaa lunta. Etenkin sitä, kun saa toisten koirien kanssa hangessa riehua. Onni loikkii ja koikkelehtii. Onni etsii lumipaakkuja ja keppejä, niitä sitten viskelee lumessa. Riemukasta. Ulkoilumaastot on upeat ja koirapuistokin lähellä, joten vapaanakin saa Onni painella. Ja vapaanajuoksemisen jälkeen uni maistuukin erittäin hyvältä.

Isännäkseen Onni on valinnut perheen isännän, ja palvoo maata tämän jalkojen alla. Toisaalta Onni myös kokeilee juuri isäntäänsä eniten, koska tietää että laumanjohtajan kanssa ne taistelut täytyy käydä. Ja sitten voi turvallisesti käpertyä ihan ihan ihan lähelle nukkumaan. Onni on kaikkea sitä, mitä Onnilta odotettiin. Kaunis, älykäs, rohkea ja ystävällinen perheenjäsen, josta kasvaa vahva, kiltti ja luotettava kodinOnni.

Johanna, Jarmo ja Luna

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti