Tässä vähän kuvia Bennosta ja niitä kuulumisia vuoden kulusta.
Vuosi on todella kulunut nopeasti ja pikku pennusta on tullut 19 kg
painava nuorukainen.
Benno on alusta asti ollut aika itsenäinen ja päättäväinen koiruus.
Päät päässyt sänkyyn nukkumaan niin meni sängyn alle. Nykyisin nukkuu
aina meidän sängyn alla vaikka yöpyisimme vieraissakin paikoissa. Ei
kelpaa mitkään koirapedit vaikka niitä löytyy erilaisia ja hätä tulee
eteen jos sängyn alle ei mahdu, yrittää vaan tunkea itsensä sinne
väkisinkin. Kertoo aika paljon sen luonteesta.
aivan ylitsevuotava. Menee rauhassa uusien ihmisten luokse ja nuuhkii
sekä heiluttaa häntäänsä. Hampaansakin suostuu näyttämään ja
kosketellakin saa. Kesällähän kävimme kerran Match Showssakin ja asiaa
on harjoiteltu muutenkin. Benno tulee myös yleensä hyvin toimeen
muiden koirien kanssa. Metsässä käymme usein koirakavereiden kanssa ja
kerran viikossa seurana on oikea lauma sileäkarvaisia noutajia (kuvat
fb:ssa olet varmaan nähnytkin). Vähän pomoluonnetta siinä kyllä on,
sillä haluaisi mielellään komentaa muita koiria.
ja liikunnallinen. Metsälenkit ovat melkein välttämättömyys. Jo
pennusta se alkoi tekemään omia lenkkejä metsässä. Ei auttanut
huudella eikä mennä piiloon. Lenkit ovat kasvaneet isoimmiksi, välillä
käy katsomassa vaan että emäntä ja isäntä ovat vielä metsässä. Näkee
että se todella nauttii juoksemisesta ja hyppimisestä. Valitettavasti
se samalla huomasi että metsästä löytyy muitakin eläimiä ja ajaa siis
takaa kaikkia elukoita: linnut, jänikset ja peurat ovat tulleet sille
tutuksi. Ei oikeastaan jäljestä mutta jos saa hajun ilmasta niin se on
menoa tai jos pääsee näköetäisyydelle esim linnut. Takaa ajettaviin
ovat tulleet mukaan myös mopot, crossipyörät, autot, lumiskootterit,
pyörät ja kaikki mitä saattaa liikkua metsässä. Lähtee jo etsimään
kohdettaan kun kuulee äänen kaukaa tai sitten näkee jäljet maassa ja
lähtee kuin ammuttuna. Useimmiten tosin lähtee siihen suuntaan mistä
kohde on tullut jos ei ole itse kohdetta nähnyt. Vauhti on uskomaton
ja Benno ei silloin kuule tai näe mitään. On käynyt jo muutamia
kertoja isoimmilla teilläkin kääntymässä koska voi juosta todella
kauaksi. Takaisin se kyllä tulee mutta on saanut meille (lisää?)
harmaita hiuksia päähän. Saa olla kokoajan vähän huolissaan. Muuten
kyllä tottelee luokse tulo käskyä. Olemme yrittäneet kysellä neuvoja
koiraihmisiltä mutta kaikki ovat ymmällään. Tämä paimenkoira kyllä
jättää laumansa ja lähtee ajojahtiin usein olemattomankin perään.
Tällä hetkellä yritämme ?katkaista tavan? ja pidämme sitä pitkässä
narussa kun on oletettavaa että se lähtee. Samoin jos se on lähtenyt
ja tulee takaisin on seurauksena kehumiset tulosta mutta kuitenkin
kiinni naruun. Asiaan kuuluu että kaupungissa tai muuten se ei ryntää
moottoriajoneuvojen perään ollenkaan. Serramaista?
oppivainen mutta vähän huono keskittymään ja malttamaton. Kiihtyy myös
nollasta sataan alle sekunnin niin fyysisesti kuin psyykkisestikin eli
tempperamenttia löytyy. Alussa meni 10-15 min ennen kuin haukkuminen
ja kiinnostus toisiin koiriin loppui, sitten 10 min keskittymistä ja
sitten pinna loppui. Kävi kiinni lahkeeseen, haukkui, heittäytyi
maahan, rähisi, hyppi jne kaikkea mitä vain kekseliäs koira tiesi. Nyt
menee jo paremmin ja on välillä oikea tähti välillä taas hirviö kun ei
jaksa. Benno haluaa pitää kontrollia koko treenipaikassa ja häiriintyy
hyvin helposti. Uusien asioiden oppimisessa välillä touhottaa liikaa
ja mistään ei tule mitään. Mutta kas vain seuraavalla kerralla osaa
tempun tosi hyvin. Haluaa tehdä kyllä töitä mutta kaiken pitäisi
tapahtua vauhdilla. Soveltuvuustestistä agilityyn emme päässeet juuri
tästä syystä läpi vaan haluavat sen rauhoittuvan. Muuten kyllä pitivät
sitä lupaavana agilitykoirana, joka todella haluaa tehdä hommia ja
jolla on notkeus ja nopeus. Osa syy on tietysti myös ohjaajassa joka
menee mukaan tohotukseen.
No karvojahan sillä ei olekaan, joten kampaaminen on parin minuutin
juttu. Takkikin oli talveksi hankittava. Benno on aika huono syömään
ja aamuruoka jää usein kuppiin. Päivän aikana se sitten syö sitä pois.
Alussa otimme kupin pois mutta kun kuulimme niin paljon sen
laihuudesta niin olen antanut kupin nyt olla koko päivän. Annan sitten
illalla enemmän ruokaa, mutta jos on liikaa kupissa niin jättää myös
silloin. Eihän se ole muutenkaan herkkujen perään, ei edes palkkiona
makkara aina maita ja kuitenkin energiaa riittää vaikka muille jakaa.
Tosin kotona se on aina rauhallinen ja nukkuu poissa ollessamme. On
kotona yksin n. 3+3 tuntia päivässä. Osaa kyllä leikkiä yksinkin ja
mieli-
leluja ovat muoviset purkit, pari tuntia vierähtää niiden kanssa hyvin.
on tietysti tullut. Sillä todella on hyvä kyky hurmata kaikki ihmiset
vilkkaudellaan ja uteliaisuudellaan. Esimerkkinä Markuksen siskon
perhe, jotka eivät ole niin sanotusti koiraihmisiä. Nyt he kaikki
haluavat rapsutella ja helliä sitä sekä makaavat sen vieressä
lattialla melkein kilpaillen sen huomiosta. Hassuja nuo aikuiset
ihmiset tuumaa siihen Benno. ?
Pakkasterveisin
Benno, Markus ja Tiina
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti